Hae
Sydän vähän kallellaan

Marraskuu

Monen mielestä marraskuu on synkeä ja raskas kuukausi. On pimeää, joka vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen. Meitä on auttanut se, että alettiin fiilistelemään joulun tuloa jo heti marraskuun alettua, leivottiin pipareita ja toisella kertaa joulutorttuja. Joulumusiikkiakin vähän soiteltiin. Meillä oli lasten kanssa ihania hetkiä leipomisen parissa. Jouluvaloja on laiteltu tuomaan valoa ja kynttilät palavat iltaisin. Nämä ovat kauniita tunnelmanluojia.

Ollaan saunottu ja sauna on mainio rentoutumiskeino ja tuo hyvää oloa. Takassa on ollut tuli useammin kuin aiempina vuosina ja usein sytytän takan jo päivällä tuomaan lämpöä. Takassa on paisteltu makkaraa ja vaahtokarkkeja. Muutama päivä sitten satoi ihan hippasen lunta ja voi sitä lasten riemua. Kaikki kolme painelivat yhdessä ulos ja viettivät siellä hurjan kauan aikaa. Amalia siisti Nuuskun haudan ja se on nyt todella kaunis. Elämä on ollut tasapainoista ja rauhallista viime viikkoina ja se on parasta. Meillä on ollut paljon perheaikaa ja vaikka emme ole koko ajan yhdessä tai tee jotain kotona yhdessä, niin on ollut ihana kun olemme olleet kaikki kotosalla. Milokin on ollut enemmän meidän kanssa ja se on tehnyt pojalle hyvää.

Jo viime viikolla laitettiin joulukuusi ja tänään aiomme koristella sen. Koristelu on lykkääntynyt, kun ei ollut valoja kuuseen, sillä Mauno puri poikki viime vuonna kahdet jouluvalot. Onneksi koiruli ei enää tee tätä, sillä pentuaikana hän puri myös kahdesta imurista johdot poikki. Alkoi tulemaan vähän kalliiksi tämä.

Torstaina käytiin Amalian ja mun äidin kanssa kiertelemässä kauppoja. Aloiteltiin uudesta kahvilasta, joka avattiin juuri Lohjalle. Ihana paikka ja aivan taivaallisen hyviä herkkuja, suolaisia ja makeita.

Olen haaveillut jo viime vuonna Rustassa myytävästä piparkakkutalosta, jossa on valot, mutta en raaskinut ostaa. Tänä vuonna päätin, että hankin sen, mutta silti emmin kun hinta oli 30€. No äiti totesi mulle, että ostaa sen mulle etukäteen synttärilahjaksi ja niin se koristaa nyt meidän olohuoneen lipaston päällä. Kaupoilta ostin vähän lisää kuusenkoristeita ja uudet nauhat kuuseen. Äidiltä saimme vanhat kuusenvalot, sillä hän ei aio laittaa kuusta ollenkaan. Äidin luota mukaan lähti myös parit jouluvalot, sillä hänellä on ikkunoiden edessä niin paljon viherkasveja ettei valoja saa mahtumaan. Myös yhden ihanan lämpimän viltin sain äidiltä matkaan. Se oli hyvä kahvireissu shoppailun päätteeksi, heh. Oli ihana viettää rauhassa aikaa kolmisin tyttöjen kesken ja viime yön Amalia oli mummin luona yötä.

Joka vuosi teen hieman joulusiivousta ja aloitan sen hyvissä ajoin. Olen ehtinyt käydä lasten lelut ja vaatteet läpi ja lahjoittanut eteenpäin. Keittiönkaapin ovet olen pyyhkinyt ja jessus mikä homma siinä oli. Pitäisi aina pyyhkäistä, kun tulee likaa, mutta jotenkin se vaan jää ja lopulta kaapin ovet ovat tosi sottaiset. Olen järjestellyt talvivaatteet esille ja osa on jo päässyt käyttöön. Viikonlopun aikana täytyy käydä ostamassa lapsille lämpimiä hanskoja ja Amalialle talvikengät.

Marraskuu on ollut kaikin puolin meillä mukava. Toki täällä on sairasteltu, lapsilla oli juuri enterorokko ja tähän päälle Amalialle tuli jälkitautina pitkästä aikaa korvatulehdus. Ja tällä hetkellä Nuppu ja Milo ovat kipeinä taas. Nuppu on ollut kuumeessa ja Milolla on ollut hieman lämpöä, yskää ja kurkkukipua. Viime vuosina lapset ovat sairastelleet aika vähän ja nyt tuntuu, että pöpöjä tulee tuon tuosta. Kipeinä lapset ovat ihanasti aina yhdessä, isommat pelaavat pleikkarilla keinutuolissa peiton alla vierekkäin ja Nuppu ja Milo ovat tehneet raaputettavia kuvakirjoja yhdessä. Tällä kertaa ei ole tarvinnut järjestellä tai perua töitä, sillä asiakkaita on ollut enemmän iltaisin Johnnyn tultua töistä kotiin. Oikeastaan koko yrittäjä vuoden aikana en ole joutunut perua lasten sairastelun takia yhtään asiakasta, muutamat ajan siirrot olen joutunut tehdä siitä syystä että olen itse sairastunut. Tämä on ollut tosi kiva.

Tällä viikolla tuntui, että arkiviikko meni hujauksessa. Ihana, että nyt on viikonloppu. Mun piti tänään nukkua pitkään, mutta Johnnyn herätyskello alkoi soida enkä saanut sitten enää unta. Mies veti sikeitä yhteentoista. Herätys oli jäänyt puhelimeen viime viikonlopusta.

Tänään ohjelmassa on kuusen koristelua joululaulujen soidessa. Glögiä keitellään tähän hetkeen myös, se on tullut perinteeksi. Kaupassa käväisin jo aamusta yhdessä äidin kanssa ja tein ruuaksi hamppareita. Illasta ehkä saunaa aikuisten kesken ja jotain pelailua lasten kanssa. Ollaan pelattu lasten aliasta ja Nuppukin osaa selittää tosi hyvin ja arvata myös. Olin ihan hämmästynyt, toki välillä hän sanoo selitettävän sanan suoraan. Amalia on kyllä selityksen mestari, tämä ei varmaan yllätä ketään. Välillä hän hakee kortit ja selittää mulle niitä ihan muuten vain. Mä aina jaksan hämmästyä miten paljon Amalia puhuu, kun hän aloittaa jonkun jutun kertomisen. Se juttu vaan jatkuu ja jatkuu, heh.

Ihanaa viikonloppua, muistakaa levätä ja rentoutua <3

 

Amalian kanssa kaksin Tallinnassa yötä

Halusin tehdä esikoisen Amalian kanssa kahdestaan jotain spesiaalia. Viettää rauhassa aikaa, jutella ja olla vain. Amalia oli toivonut laivareissua ja itsekin innostuin tästä. Katselimme matkoja, mutta 22 tunnin risteilyä ei löytynyt. Mietittiin sitten hotellia Helsingissä, mutta totesimme molemmat ettei se ole oikein sitä mitä nyt haluaisimme. En muista mistä tuli idea mennä laivalla vain yli Tallinnaan ja varata hotelli Tallinnasta ja yöpyä siellä. Hieman mua kauhistutti ensin, kun olen usein vähän puupää, mutta mietin sitten että täytyyhän mun selvitä tuollaisesta ja niin varattiin meille ikimuistoinen reissu!

Pakkasimme molemmat omat reppumme ja saimme Johnnyn äidiltä kyydin satamaan. Kaikki sujui hienosti, saimme edestakaiset matkaliput ja hotellikortit jo Suomen päässä. Kaikki oli maksettu etukäteen. Olimme molemmat hymyssä suin, olin valtavan onnellinen päästessäni nauttimaan esikoiseni seurasta.

Ennen laivaan nousua kävimme sataman kahvilassa ja höpisimme kaikenlaista. Laivalla kiertelimme kaikessa rauhassa putiikkeja ja ostimme taxfreestä naposteltavaa. Kävimme rauhalliseen paikkaan ikkunan alle istumaan ja levitimme herkut ikkunalaudalle. Amalia osti laivasta muutaman jutun, muun muassa Merja-mummille tuliaiseksi muumi rätin. Itselleen hän osti muumisukat. Laivamatka kesti kaksi tuntia ja aika kului hujauksessa.

Tallinna

Satamassa mietimme mihinköhän suuntaan tulisi mennä ja seurasimme ihmisiä. Laitoin varuiksi puhelimesta navigaattorin päälle, mutta samassa hetkessä näimme jo hotellimme. Yövyimme Viru hotellissa ja se on lähellä satamaa.

Kokeilimme onneamme josko saisimme huoneemme vähän aikaisemmin ja menimme suoraa päätä hotellin respaan. Siinä meinasi tulla vähän kylmä hiki, kun virkailija puhui viroa, sitten englantia ja mä olin ihan kuutamolla. No nopeasti saatiin kuitenkin hotellihuoneen avain ja hurautimme hissillä ylimpään kerrokseen, jossa meillä oli ihana huone. Iso leveä ja niin pehmoinen parisänky ja kylpyamme, luksusta, ehkä vähän kiljuimme. Näkymät hotellihuoneen ikkunoista olivat upeat. Fiilistelimme hetken huoneessa, siistiydyimme vähän ja sitten lähdettiin syömään hotellin alakerrassa olevaan Amarilloon.

Ravintolassa puhuin ihan vähän englantia ja olin ylpeä itsestäni, vaikka se mitä sanoin oli sellaista minkä varmasti osaa nykyään jo pikkulapsikin. Otettiin yhteiseksi alkupalaksi nachot kaikilla herkullisilla höysteillä ja isot limpparit. Ruuaksi tilasin chicken pocketin, jonka tilaan aina Amarillossa ja Amalia otti kanaa ja ranskalaisia. Ruuat olivat huomattavasti halvempia kuin Suomessa.

Syönnin jälkeen mahat oli aivan täynnä ja seuraavaksi lähdimme ostoksille. Ja sitähän Amalia jaksoi. Hän tutki tarkasti kaikki kaupat ja jossain vaiheessa laahustin perässä kantojuhtana. Amalialla oli omaa rahaa ja hän teki valtavasti ihania ostoksia. Amalia on tosi kiinnostunut kaikesta meikkaukseen liittyvästä, ihonhoidosta ja hemmottelusta ja oli ihana kierrellä hänen kanssa itseäkin kiinnostavia liikkeitä. Tein minäkin joitain ostoksia, mutta hyvin maltillisesti.

Palasimme hotellille kasseinemme ja mun ison kahvin kanssa. Tarvitsimme hieman jaloille lepoa, joten olimme hetken aikaa hotellihuoneessa kaikessa rauhassa. Amalia esitteli ostoksiaan ja nämä esittelyt hän pyysi kuvaamaan Instagramiin, josta ne löytyvät kohokohdista.

Amalia halusi lähteä ostoksille vielä uudestaan ja tämän reissun lopuksi olimme molemmat ihan poikki, mutta niin onnellisia. Tilasimme yhteisen pizzan, jonka otimme mukaan ja söimme hotellin sängyssä.

Illasta laitoimme kylvyn ja Amalia sujautti veteen ihanan tuoksuisen liilaksi veden värjäävän kylpypommin. Kylpyammeen vieressä meillä oli limpparit, joita hörpimme vähän väliä. Olimme ostaneet putelit hiusmaskia ja vartalon kuorintavoidetta. En edes muista, koska olisin viimeksi kuorinut ihoni, vuosia sitten kai. Se oli ihanan tuntuista levittää iholle ja ihosta tuli todella pehmeä. Kuorimme molemmat toistemme selät ja teimme samassa vähän hierontaa.

Kylpyhetken jälkeen pukeuduimme yöpaitoihin ja laitoimme vielä kasvoillemme maskit. Napostelimme sängyllä karkkeja ja ei aikaakaan, kun molemmille tuli uni. Nukuimme todella hyvin.

tallinna

Aamulla oli ihana nauttia aamupala kaikessa rauhassa. Soitimme videopuhelun Johnnylle ja Amalia totesi isälleen: isi tiedätkö äiti ei ole häseltänyt mitään 😉 Tämä tuntui mustakin uskomattomalta, heh.

Huoneen luovutus oli klo 12 ja koska meillä oli hyvin aikaa, niin taas sitä mentiin eläinkauppaan ja pariin muuhun liikkeeseen. Amalia lahjoitti rahaa useamman kerran reissun aikana ja mun sydän suli. Me puhutaan paljon kotona toisten auttamisesta.

Hotellille takaisin päästyämme mietimme hetken miten ihmeessä saamme kaikki ostokset satamaan. Oli se tosi raskas reissu ja oltiin molemmat kantamisesta aivan hikisinä ja kädet vähän tärisi. Välillä oli pidettävä pieni tauko, jotta jaksoi taas edetä eteenpäin.

Laivamatka kotiinpäin tuntui menevän hitaasti ja lopulta oli ihana nähdä, kun Johnny kurvasi meidät hakemaan satamasta kotiin.

Ikimuistoinen ja ihana reissu, kiitos rakas tyttäreni Amalia <3